Kääpiöluppakani eli Kääpiöluppa on pienin Suomessa tavattava luppakorvainen lemmikkikanirotu. Se kuuluu kääpiökanirotuihin.

Kääpiölupilla ovat kaikki standardin värit hyväksyttyjä. Lupilla esiintyy myös erilaisia turkkimuunnoksia, kuten fuchs (nykyään oma rotunsa Kasmirluppa), rex, satiini ja angora. Kääpiöluppien ihannepaino on 1,4kg-1,9kg ja niiden runko on melko lyhyt ja pää pyöreä. Kääpiöluppa on yleiseltä luonteeltaan melko rento.

Kääpiölupat ovat yleisin kanihypyssä käytetty rotu, ja ne sijoittuvat tilastojen mukaan siinä hyvin. Tämä saattaa johtua niiden rohkeudesta, rennosta luonteesta sekä uteliaisuudesta.

Kääpiöluppa sopii hyvin ensimmäiseksi kaniksi, koska se on utelias, seurallinen ja helppo käsitellä.

Kääpiöluppa on yleinen rotu Suomessa ja kasvattajia löytyy lähes joka puolelta maata. Tällä hetkellä virallisia, Suomen Kaniyhdistys ry:n hyväksymiä kääpiölupan kasvattajia on n. 44. Kääpiölupat elävät seurallisuutensa vuoksi mielellään laumassa. Kääpiölupille ei saa syöttää puna-apiloita.

Kääpiöluppa elää keskimäärin 6-8-vuotiaaksi, mutta pidempi-ikäisiäkin yksilöitä löytyy. Hyvin hoidettuna kääpiöluppa voi elää jopa 10-vuotiaaksi.

Kuten kaikilla lemmikkikaneilla, on ruokavalion ja papanoinnin määrää hyvä seurata. Nyrkkisääntönä voidaan pitää että jollei kani ole syönyt tai papanoinut 24 tuntiin, on kani välittömästi vietävä eläinlääkärille. Kani useimmiten tarvitsee kaverin, ja etenkin 4kk-1vko pienimmät kanit voivat tulla aikuisina villeiksi, aroiksi tai jopa lopettettavaksi. Yli vuoden ikäiset kanit eivät saa näitä oireita. Pienimmillä kaneilla on oltava ystävä ja kanin häkin on oltava tilava. Noin 10-20m pitkä häkki on optimaalinen. Tietenkin myös vettä ja ruokaa on oltava saatavilla.

Leijonaluppa on kääpiökokoinen kanirotu, jolla on harjas pään ympärillä ja luppakorvat. Se on risteytetty kääpiölupasta ja leijonanharjaksesta. Leijonalupan ihannepaino on 1,41-1,90 kilogrammaa. Pohjoismaiseen kanistandardiin rotu hyväksyttiin 1. lokakuuta 2007.

Suomessa rodun jalostus on vielä alkutekijöissään, ja monilla leijonalupilla harjas joko lähtee pois tai harvenee iän myötä. Suomalaiset leijonalupat ovat myös jonkin verran ihannetta suurempia. Leijonaluppa ei tarvitse Suomen kaniyhdistyksen virallisia papereita ollakseen virallisesti rodun edustaja. Mikä tahansa kani voi olla leijonaluppa, kunhan se täyttää kriteerit. Ei ole väliä, minkärotuiset sen vanhemmat ovat.

Virheellisesti luullaan, että kun yhdistää kääpiölupan ja leijonanharjaksen, tulee leijonaluppia. Tästä tulee yleensä poikasia, joilla korvat harottavat yläviistoon ja harjas tippuu iän myötä (Mm). Leijonalupalla täytyy olla luppakorvat, pysyvä harjas (MM) ja painon tulee olla 1,41-1,90kg. Jos yksikin kriteeri puuttuu, kani ei ole puhdas leijonaluppa. Kanilla tulee olla kolme aikaisempaa sukupolvea leijonaluppaa ollakseen puhdasrotuinen leijonaluppa.