"Mitä kissani ajattelee?"

-Kissanpennun isänpuoleiset perintötekijät määräävät, kuinka ihmisystävällinen siitä tulee. Myös emonperintötekijät mutta eivät läheskään yhtä paljon.

-Ihmisystävällinen emokissa saa todennäköisemmin seurallisia pentuja, koska se pystyy osoittamaan jälkeläisilleen, että ihmisiä ei tarvitse pelätä.

-Kissanpennun ihmiskontaktien määrä 2-7 viikon ikäisinö vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka hyvin se myöhemmin tulee toimeen ihmisten kanssa. Pentuajan hyvät kokemukset tekevät kissasta ihmisystävällisen ja seurallisen.

-Kissanpennut syntyvät kynnet ulostyönnettyinä. Vähitellen niille kehittyvät lihakset jotka vetävät kynnet tuppeen ihon sisään.

-Kissanpennut muuttuvat veltoiksi,kun niitä nistetaan niskanahasta. Tämä helpottaa kantamista. Emokissa siirtää pennut uuteen pesäpaikkaan, jos vanha pesä ei tunnu turvalliselta tai jos se on likaantunut

-Mitä lempeämpää käsittelyä pennut on kokenut elämänsä ensimmäisinä viikkoina, sen syvemmin se ystävystyy ihmisten kanssa.

-Jos vähintään neljä ihmistä on pitänyt pentua sylissä sen ensimmäisinä viikkoina, siitä tulee rento ja ihmisystävällinen.

-Kissanpennut alkavat kehrätä yhden viikon ikäisinä.

-Kissat voivat kehrätä jatkuvasti sisään- ja uloshengityksen rytmissä.

-Kehrääminen tarkoittaa tavallisesti tyytyväisyyttä, mutta kissa saattaa kehrätä myös kivusta.

-Kun kissa palaa eläinlääkäriltä se saattaa tuoksua aivan vieraalta, ja muut kissat voivat kohdella sitä kuin muukalaista. Silloin kissat kannattaa pitää vähän aikaa erossa toisistaan ja tartuttaa niiden haju uudelleen toisiinsa liinan avulla.

-Riippuu kissasra, kuinka voimaperäisesti se upottaa kyntensä alustaan, kun sitä silitetään. Kissaa ei voi opettaa luopumaan tästä luonnonmukaisesta tavasta.

-Kissat eivät ymmärrä, jos niitä rangaistaan kynsien painamisesta alustaan. Jos laittaa paksun huovan tai pyyhkeen kissan alle, kun se istuu sylissä, voi välttyä epämukavalta kynsimiseltä eikä vaatteisiinkaan tartu irtokarvoja.

-Täysikasvuinen kissa sopeutuu todennäöisesti paremmin pentukissaan kuin taloon tulevaan uuteen täysikasvuiseen kissaan.

-Uudet tulokkaat kuten muut eläimet ja jopa vauvat ja uudet ihmiset voivat aiheuttaa kissalle turvattomuuden tunteen.

-Kun kissa tuntee kodin turvattomaksi, se saattaa alkaa merkitä paikkoja virtsalla tai kynsiä tärkeitä kohtia, jotta tuntisi olonsa turvallisemmaksi.

-Kissat ovat erittäin taitavia laatimaan päässään tarkkoja karttoja omasta reviiristään.

-Uuteen reviiriin tutustuminen vie aikaa, ja siksi kissat ovat niin levottomia ensimmäiset puoli vuotta uudessa kodissaan.

-Tiedemiehet ovat onnistuneet eristämään kemikaalin, jota kissat hierovat pintoihin poskiensa rauhasista. Nyt sitä voidaan valmistaa synteettisesti. Se auttaa kissoja kotiutumaan nopeammin uuteen paikkaan tai rauhoittumaan, jos niiden kotona on ollut häiriötä.

-Jos epävarma kissa tuntee reviirinsä uhatuksi, se saattaa merkitä virtsalla paikkoja kotitalossaan. Tällöin sen oma haju täyttää talon ja lisää turvallisuuden tunnetta.

-Syitä virtsallamerkistemiseen kotona on useita. Merkitsemistä voivat aiheuttaa mm. kenkien ja laukkujen mukana sisään kulkeutuneet hajut tai toisen kissan päällekarkaus kotiovella.

-Omistajat eivät useinkaan tiedä syitä kissan käytökseen ja rankaisevat sitä epäsiisteydestä sisätiloissa. Tämä vain lisää kissan epävarmaa oloa.

-Kissojen kuonossa sijaitseva hajuja havaitseva alue on kymmenen kertaa suurempi kuin ihmisillä. Vastaavasti kissojen aivoissa hajuviestejä tulkitseva osa on laajempi.

-Tämä huippuhyvä hajujen havaitsemiskyky ja tarkkuus, jolla kissa tulkitsee hajumerkistä saatavaa moninaista tietoa, selittävät, miksi kissa käyttää niin paljon aikaa toisten kissojen hajumerkkien etsimiseen ja tulkitsemiseen.

-Nuuhkimalla uroksen virtsan hajua naaraat voivat päätellä, onko kyseessä sopiva kumppani. Ne pystyvät tutkimaan uroksen ravinnon sivutuotteita ja arvioimaan, kuinka paljon tuoretta lihaatämä on syönyt, eli kuinka hyvä metsästäjä kolli on. Tieto auttaa naarasta ratkaisemaan, olisiko kollista kissanpentueen isäksi.

-Agressiivinen kissa pelästyttää seutukunnan kissat niin, että ne eivät suostu menemään ulos. Seurauksena voi olla käymäläpulmia, alakuloisuutta ja käytöshäiriöitä. Silloin voi auttaa, jos naapureiden kesken sovitaan alueen kissojen ulospääsyvuoroista.

-Kissa tutkii uutta reviiriään kiihkeästi ja muodostaa mielessään yksityiskohtaisen kartan alueesta. Sen avulla kissa löytää uusia reittejä kotiinsa, vaikka ei olisi ollutkaan kyseisellä suunnalla aikaisemmin.

-Kissa saalistaa mieluiten aamunkoitteessa ja illan hämärtyessä, kun pikkunisäkkäät ovat liikkeellä.

-Kissan silmät ovat eristyisesti mukautuneet näkemään peremmin hämärässä, ja sen vuoksi kissalta onnistuu metsästys vähäisessäkin valossa.

-Kissa pyydystää mielummin pikkunisäkkäitä kuin lintuja, jos vain löytää niitä. Kissa odottaa kärsivällisesti näiden eläinten käyttämien aukkojen suulla.

-Päivisin saalistavalle kissalle on tarjolla vain lintuja. Kissa piiloutuu aluskasvillisuuteen ja vaanii, kunnes lintu laskeutuu maahan.

-Kissa tarttuu saaliiseen kynsien päässä olevien terävien koukkujen avulla.

-Nämä koukut saattavat tarttua vaatteisiin, ja kissa voi joutua paniikkiin, jos se ei saa tassujaan irti.

-Usein vaikuttaa siltä, että kissa leikkii saaliillaan, kun se vahingoittaa sitä hieman, päästää sen menemään, ja ottaa taas kiinni. Saalilla "leikkiminen" johtuu luultavasti siitä, että kissalta puuttuu vielä kokemusta tappamisesta. "leikkiessään" saalillaan kissa heikentää sitä myös siksi, ettei se voisi purra puolustuksekseen, kun kissa tuo naamansa tarpeeksi lähelle, ja tappaa uhrin.

-Terve kissa pystyy hyppäämään viisi kertaa omaa pituuttaan korkeammalle.

-Kissan selkärangassa on erityisnikamia, joiden ainsiosta se pystyy kiertymään ja taipumaan mutkikkaisiin asentoihin.

-Joidenkin kissojen saalistusvietti ja metsästyshaluovat voimakkaammat kuin toisten.

-Kun ahneelle metsästäjälle järjestetään kotona korvikeajoa ja kiinniottamisleikkejä, sen luonnonmukainen metsästyshalu vähenee. Ulkona metsästysmahdollisuuksien maailmassa kissa kuitenkin muuttuu taas saalistajaksi.

-Jotkut kissat pureskelevat mielellään villaa, muovia ja muita materiaaleja, joita eivät syö. Tämä taipumus on yleinen joillakin kissaroduilla. Se saattaa liittyä tyydyttämättömään tarpeeseen pureksia ja nauttia ravintoa luonnollisemmassa muodossa, sillä kotikissat saavat tavallisesti ruokaa, jote ei juuri tarvitse pureskella.

-Kissa on melkoinen oman edun tavoittelija ravinnon suhteen. Jos se pitää ihmisistä, sillä saattaa olla naapuristossa pari kolmekkin ruokintapaikkaa, joissa se käy kerjäämässä ilmaisen aterian ystävälliseltä ihmiseltä.

-Joskus kissan osumatarkkuus pettää ja  se tekee tarpeensa käymälälaatikkon ulkopuolelle.Tältä vältytään jos se asetetaan toisen suuremman laatikon sisälle tai ostetaan kannellinen hiekkaloota.

-Kissoilla on pienemmät solisluut kuin useimmilla muilla eläimillä, mutta niillä on enemmän tukilihaksia. ja sen vuoksi niiden hartiat eivät ole jäykät. Kissan notkeutta voi vain ihailla, kun se sukii turkkiaan, vaihtaa vaivatta asentoa tai lokkaa lelun taikka saaliin kimppuun.

-Kissan polkuanturat ovat hyvin herkät, ja niissä on runsaasti kosketukseen reagoivia aistinsoluja. Jotkut kissat käyttäytyvät oudosti juuri ennen maanjäristystä. Ehkä ne tunnistavat maankuoren värähtelyn herkkien polkuanturoidensa välityksellä.

-Kotikissojemme esi-isät elivät alunperin autiomaassa. Sen vuoksi kissa makailee mielellään lämmitetyissä paikoissa, joissa ihminen tuntisi olonsa tukalan kuumaksi.

-Hyllyt ja erikorkuiset tasot kotona ovat erinomaisia pakopaikkoja aralle kissalle, joka saattaa pelätä muita eläimiä tai pikkulapsia.

-Tiheästi asutuilla alueilla kissoilla ei ole välttämättä tilaisuutta harjoitella puuhun kiipeämistä. Jos niiden on pakko kiivetä vaaraa pakoon, ne joudutaan ehkä pelastamaan turvapaikastaan ihmisvoimin.

-Kissa näyttää uskovan, että jos se ei näe muita, sitäkään ei nähdä. Se kätkee usein silmänsä näkyvistä ja pysyttelee hyvin hiljaa jos ei pääse kokonaan näkymättömiin.

-Kaikkein vihamielisinkin käytös tähtää konfliktiin torjuntaan eikä hyökkäykseen. Monenlaiset merkit, ruumiinasennot ja äänet pyrkivät pitämään taistelukumppanin matkan päässä mielummin kuin houkuttelevat sitä lähemmäs.

-Kissojen oikeat tappelut ovat harvinaisia ja lyhyitä.

-Tosi tappelussa kissat saavat usein vakavia vammoja.

-Aseina kissa käyttää tehokkaasti hampaitaan ja kynsiään.

-Puolustautuva kissa kääntyy kyljelleen jolloin se pystyy käyttämään kaikkien neljän tassunsa kynsiä.

-Villin emokissan reviirin rajat määrää ravinnon saatavuus. Emon on pystyttävä pentujen lisäksi ruokkimaan myös itsensä.

-Villin uroskissan reviiri on huomattavasti laajempi (jopa 3,5 kertaa laajempi) kiima-aikana. Reviirin koko määräytyy sieltä mahdollisesti löytyvien kumppanien lukumäärän perusteella.

-Kitalaessa olevan jacobsoninelimen ansiosta kissa voi "maistella" hajuja. Kissa käyttää elintä niin, että se avaa suunsa ikään kuin pieneen irvistykseen. Tätä kutsutaan flehmen-reaktioksi, ja sen avulla kissa tutkii erityisesti muiden kissojen lisääntymiskyvyn tilaa.

-Päivän pituus ja ravinnonsaanti määräävät milloin naaras tulee kiimaan.

-Luonnontilassa elävät kissat saavat pentuja usein keväällä, jolloin ravintoa on runsaasti.

-Steriloimattomat kotikissat, joiden ravinnonsaanti on taattu, saattavatsynnyttää kahdstakolmeen poikuetta vuodessa.

-Suomen eläinsuojelu- ja metsästyslainsäädännön, mukaan kissalla on lainsuoja koko maassa. Kissan heitteillejättö on rikos. Kissaa ei saa vahingoittaa kotipihansa ulkopuolellakaan.

-Kissat, räpyttelevät ja siristävät silmiään, kun ne ottavat katsekontaktin.

-Jos haluat tutustua vieraaseen kissaan, räpytä silmiäsi ja katso muualle, kun katseenne kohtaavat.

-Jokainen teko, josta ihminen palkitsee kissan tai josta seuraa automaattinen palkinto, toistuu useammin. Jokainen teko, jota ei huomata tai jota ei palkita, toistuu harvemmin.

-Lelujen piilottaminen niin , että ne vilahtavat esiin ja takaisin piiloon, houkuttelevat useimmat kissat leikkimään.

-Kun lelun annetaan syöksähdellä puolelta toiselle kissan edessä, se kiinnostuu leikistä todennököisemmin kuin jos lelua liikutetaan ylös alas.

-Lelut jotka liikkuvat arvaamattomasti tai ovat hyvin nopeita ja sitten jäävät paikalleen, ovat todennäköisiä "metsästyskohteita"

-Häntä, korvat, silmät, viikset ja vartalon asennot ilmentävät kissan tunteita ja auttavat ihmistä ymmärtämään sitä. Kun näitä kutakin tutkii yksitellen, oppii erottamaan kissan tunteiden kirjoja ja muodostamaan yleiskuvan, joka tosin on sekava ja jota on vaikea tulkita.

Monet varmasti jo näistä osan tietävät mutta tässä vielä muistin virkistämiseksi joitain tietoa kissoista ja niiden käyttäytymisestä. Kannattaa lukea kirjan mitä kissani ajattelee? Gwen Baileyn kirjoittama niin sieltä löytyy paljon lisää tietoa.